Sadat tuhannet suomalaiset kärsivät tietämättään uniapneasta – riskinä vakavat sairaudet ja ennenaikainen kuolema

Mikko havahtui sairautensa vakavuuteen nukahdettuaan rattiin kotimatkalla.

Kaksi ja puoli vuotta sitten viisikymppinen Mikko tiesi, että kaikki ei ollut kunnossa. Hän oli lähtenyt ajamaan väsyneenä töistä kotiin ja nukahtanut rattiin.

Tätä olivat edeltäneet pitkään kestänyt, voimakas väsymys ja oudot, selittämättömät oireet.

– Olin kahden aikaan päivällä jo ihan puhki. Paino nousi, lihaksia särki ja pinna oli koko ajan kireällä. Mitä enemmän nukuin, sitä väsyneempi olin, Mikko muistelee.

Rattiin nukahtamisen jälkeen hän päätti mennä lääkäriin, ja diagnoosi oli selkeä:Uniapnea. Mikko sai sairauden hoitoon tarkoitetun CPAP-laitteen, joka on ollut käytössä nyt kaksi vuotta. Laite avaa hengitystiet unen aikana, mikä vähentää kuorsausta ja hengityskatkoksia.

– Minulla todettiin asentoriippumaton, todella paha uniapnea. Hengityskatkoksia oli 88 kappaletta yhden tunnin aikana. Heti ensimmäisen laitteen kanssa nukutun yön jälkeen energiat kolminkertaistuivat. Pian aloin harrastaa jälleen liikuntaa.Aikaisemmin en olisi voinut kuvitellakaan, että olisin jaksanut lähteä töiden jälkeen kävelylle, Mikko kuvailee.

Nyt hän toimii uniapneahoidon aktiivisena puolestapuhujana. Hän toivoo, että sairaus nostettaisiin kansantautien joukkoon, ja että siitä puhuttaisiin julkisuudessa avoimemmin ja enemmän.

– Uniapneaan liittyy edelleen häpeää. Ajatellaan, että se invalidisoi ja laitteen käyttö koetaan työläänä. Itse kuitenkin koen, että jos esimerkiksi menettää rattiin nukahtamisen takia ajokortin, niin kyllä se invalidisoi paljon enemmän.

Koko sänky vaihtoon

Uniapneadiagnoosin ja CPAP-laitteen myötä Mikko alkoi kiinnittää muutenkin enemmän huomiota terveyteensä ja unensa laatuun. Yksi olennaisista muutoksista oli tyynyn vaihtaminen.

– Koska laitteen nauhat tulevat kasvoille ja pään taakse, on tyynyn oltava sellainen, jonka kanssa laite ei liiku. Tyynyn merkitys nukkumismukavuuteen on todella suuri, joten siihen kannattaa panostaa ja kääntyä asiantuntijan puoleen.

Useita vaihtoehtoja testattuaan Mikko päätyi Tempurin Millennium-tyynyyn, eikä voisi olla tyytyväisempi. Myös vanha sänky vaihtui Tempuriin.

– Minulla on tyynyjä kahta eri korkeutta – matalampi kotona ja korkeampi matkustelua ja hotelleissa nukkumista varten. Kun menen iltaisin nukkumaan, herään seitsemän tunnin päästä levänneenä samasta asennosta, hän kertoo.

Puoliso huomauttaa kuorsauksesta

Unihoitaja Heini Aro-Ojaselle Mikon tarina on tuttu. Hän kohtaa työssään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Valkeakosken unipoliklinikalla jatkuvasti ihmisiä, jotka epäilevät sairastavansa uniapneaa.

– Tyypillisesti syy on, että puoliso on kertonut kuorsaamisesta ja hengityskatkoksista, tai että tuntee jatkuvasti olonsa väsyneeksi ja mielialan huonoksi. Myös korkea verenpaine etenkin aamulla kielii uniapneasta, hän kertoo.

Valitettavasti vain harva sairastavista ymmärtää hakeutua lääkäriin. Lähetteiden määrä on kuitenkin 10 vuoden aikana kasvanut huomattavasti ja jonot ovat pitkät, mikä kertoo, että tietoisuus uniapneasta on lisääntynyt.

– Arvioiden mukaan jonkinlaista uniapneaa sairastavia voi olla Suomessa jopa 300 000, mutta vain pieni osa on saanut diagnoosin. Asiaa hankaloittaa se, että kaikille ei tule oireita. Vaikeakin uniapnea voi olla oireeton, Aro-Ojanen selittää.

Lisäksi osa oireista kärsivistä ei suhtaudu asiaan tarvittavalla vakavuudella.

– Jotkut jopa ärsyyntyvät diagnoosista ja kokevat sen rasitteeksi. Paljon on myös sitä, että on testattu konetta vuosia sitten, mutta koettu se hankalaksi ja siksi lopetettu. Toivon että tällaisissa tilanteissa otettaisiin rohkeasti yhteyttä oman alueensa hoitajaan, Aro-Ojanen kuvailee.

– Itse en ainakaan anna kovin nopeasti periksi, vaan kannustan kokeilemaan vielä.Uudet laitteet ovat todella laadukkaita, äänettömiä ja pitkälle kehitettyjä. Niihin sopeutuu nopeasti.

Liitännäissairauksien riski kasvaa

Diagnoosin saaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, sillä uniapnean seuraukset voivat olla erittäin vakavat. Oikean hoidon avulla voidaan varmistaa, että työkyky säilyy ja elämänlaatu paranee huomattavasti.

Sekä Aro-Ojanen että Mikko kehottavatkin jokaista, jolla on yksi tai useampi uniapnean oire – aamuista kurkkukipua, väsymystä, selittämätöntä painonnousua, lihassärkyä tai ärtyisyyttä – hakeutumaan lääkäriin, edes varmuuden vuoksi. Uniapnea yhdistetään usein ylipainoon, mutta itse asiassa kolmasosa sitä sairastavista ovat normaalipainoisia.

– Hoito ehkäisee uniapnean liitännäissairauksia, ennenaikaisia kuolemia ja nukahtamisonnettomuuksia liikenteessä. Vaikea hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen, rytmihäiriöiden ja aivohalvauksen riskiä, Aro-Ojanen selittää.

Heini Aro-Ojanen on Vuoden Unihoitaja

TAYS Valkeakosken unipoliklinikalla työskentelevä Heini Aro-Ojanen on valittu Vuoden Unihoitajaksi 2019. Vuoden Unihoitajan valitsivat neljättätoista kertaa Tempur ja Suomen Unihoitajaseura ry. Aro-Ojaselle luovutettiin tunnustuksen kunniaksi 1500 euron Tempur-stipendi.

Vuoden Unihoitaja Heini Aro-Ojanen on hoitanut erityisesti uniapnea potilaita vuodesta 2011 alkaen.

Vuoden Unihoitaja Heini Aro-Ojanen on hoitanut erityisesti uniapnea potilaita vuodesta 2011 alkaen.

– Valintaperusteissa Heini Aro-Ojasta kiitellään vilpittömäksi ja pyyteettömäksi kansallisen ja kansainvälisen unihoitajakoulutuksen edistäjäksi, toteaa Suomen Unihoitajaseuran varapuheenjohtaja Nina Martikainen.

Uusi paremman unen lähettiläs on ollut mukana kehittämässä Unihoitajien koulutusta sekä verkostoitumista muun muassa Suomen Unihoitajaseuran aktiivisena hallituksen jäsenenä ja toimimalla seuran puheenjohtajana vuodesta 2017.

– Tämä tunnustus merkitsee minulle todella paljon. Paljon olen tehnyt töitä unipotilaiden hoidon laadun eteen. Olen kyllä itsestäni ylpeä, Aro-Ojanen iloitsee.

Huoli unettomuuden hoidosta

Aro-Ojanen painottaa hyvää ja yksilöllistä potilaan hoitoa. Potilaan hoito olisi tärkeää suunnata jo varhaisessa vaiheessa oikeaan hoitavaan yksikköön.Perusterveydenhuoltoon tulisi saada resursseja unettomuudesta ja uniapneapotilaiden hoidosta kiinnostuneille hoitajille.

Heidän vastuulle siirtyy vääjäämättä kymmenien tuhansien uniapneapotilaiden hoito. Erikoissairaanhoito ei pysty enää turvaamaan potilaiden seurantaa vaaditulla tehokkuudella.

− Koen erityisen tärkeäksi, että potilaiden hoito jatkuu yksilöllisenä, eikä tätä suurta potilasryhmää väheksytä. Lisäksi hoitajien ymmärrystä unihäiriöpotilaiden hoidosta olisi tärkeää lisätä jo koulutuksen aikana. Arvostakaamme tekemäämme työtä. Se hetki, minkä potilaalle annamme, muuttaa usein koko elämän, Aro-Ojanen painottaa.

Uneen liittyvät sairaudet, unenhuolto, unettomuuden lääkkeetön hoito ja nukkumisergonomia ovat olleet koko ajan enemmän myös julkisuudessa.Jokainen voi tehdä välillä pienilläkin muutoksilla ja hyvillä valinnoilla muutoksia omaan nukkumiseen ja erityisesti unen laatuun, Vuoden Unihoitaja muistuttaa.

Hyvällä nukkumisergonomialla parempi yöuni

Unettomuus on yleisin unihäiriö, josta kärsii satunnaisesti kaksi kolmasosaa ja kroonisesti 5-10 prosenttia aikuisista. Kiivastahtinen työ, runsas aktiviteetti ja levon vähäisyys ovat altistavia tekijöitä unettomuudelle. Usein kiireistä aikataulua helpotetaan nipistämällä aikaa yöunesta.

Kaikissa unihäiriötapauksissa olisi syytä tarkistaa potilaan nukkumisergonomia.Oikeanlainen nukkumisergonomia koetaan myös mukavuutena vuoteessa.

– Hyvä nukkumisergonomia nopeuttaa nukahtamista ja parantaa unen laatua sekä toimintakykyä, joka on erityisen tärkeää unettomuudesta kärsivälle potilaalle, kertoo aluemyyntipäällikkö, fysioterapeutti Jukka Tujunen Tempurilta.